Hänen nimensä oli Léa. Nuori, kaunis ja haaveikas tyttö, joka uskoi, että elämä voisi vielä muuttua paremmaksi. Hän oli vasta 19-vuotias, kun hän tapasi miehen, joka muutti kaiken — 75-vuotiaan šeikin, rikkaan ja vaikutusvaltaisen miehen, jota monet pitivät lähes jumalana.

Monet sanoivat, että Léa meni naimisiin vain rahan takia. Että hän myi sielunsa ylellisyyteen. Mutta kukaan ei tiennyt totuutta. Léa oli kasvanut yksin, menettänyt vanhempansa teini-ikäisenä ja elänyt köyhyydessä. Kun šeik lupasi hänelle elämän, jossa ei enää koskaan tarvitsisi pelätä, hän uskoi.

Unelmien häät, jotka muuttuivat painajaiseksi

Häät olivat kuin sadusta. Satoja vieraita, kimaltelevia helmiä, kultaisia koristeita ja orkideoja kaikkialla. Léa seisoi marmorisalissa, pukeutuneena valkoiseen mekkoon, jonka arvo oli enemmän kuin kokonaisen talon.

Šeik hymyili, mutta hänen katseessaan oli jotakin kylmää. Kun hän laski sormuksen Léan sormeen, tytön sydän hakkasi nopeammin kuin koskaan. Hän ei tiennyt miksi, mutta jokin tuntui väärältä.

Salaperäinen avain

Hääyönä šeik toi hänelle pienen hopeisen avaimen.
– “Tämä avain avaa yhden oven palatsissa,” hän sanoi rauhallisesti. “Mutta lupaa minulle, ettet koskaan avaa sitä.”

Léa nyökkäsi. Hän ei ymmärtänyt, miksi mies sanoi sen, mutta ei uskaltanut kysyä. Seuraavana aamuna šeik ilmoitti lähtevänsä liikematkalle ja jätti Léan yksin palatsiin.

Kului kaksi päivää. Sitten uteliaisuus alkoi kalvaa häntä. Miksi se ovi oli kielletty? Mitä se salasi?

Yöllä, kun palvelijat nukkuivat, Léa otti avaimen ja lähti käytäville. Hänen sydämensä hakkasi, kun hän löysi suuren, raskaan oven, joka oli piilotettu verhojen taakse. Hän työnsi avaimen lukkoon ja käänsi sen hitaasti…

Ovi avautui, ja Léa näki jotakin, mitä ei voinut unohtaa.

Šeikin kauhea salaisuus

Huone oli pimeä, valaistu vain punaisella lyhdyllä. Seinillä oli muotokuvia – kymmeniä nuoria naisia. Kauniita, hymyileviä… ja kuolleita. Jokaisen kuvan alle oli asetettu koru, kirje tai valokuva.

Léa tajusi kauhukseen, että nämä olivat šeikin entisiä vaimoja. Kaikki he olivat kadonneet, eikä kukaan tiennyt minne.

Ja silloin hän kuuli äänen takanaan.

– “Sanoin, ettet saa avata sitä ovea.”

Šeik seisoi kynnyksellä. Hän ei ollut koskaan lähtenyt. Hänen katseensa oli jääkylmä, ja kädessään hän piteli veistä.

– “He kaikki pettivät minut,” hän sanoi hiljaa. “Ja jokainen heistä sai saman kohtalon.”

Pako pimeyteen

Léa juoksi. Hän huusi, mutta kukaan ei tullut. Ovet lukittautuivat, ja šeik seurasi häntä hitaasti, kuin kissa saalistaan.

Hän iski oveen, rikkoi ikkunan ja hyppäsi ulos. Jalkansa loukaten hän pakeni autiomaahan, paljain jaloin, kyynelten ja hiekan sokaisemana.

Aamulla kuorma-autonkuljettaja löysi hänet tien varrelta. Hänet vietiin sairaalaan, ja pian koko maailma sai kuulla tarinan.

Skandaali, joka järisytti maailmaa

Poliisi tutki šeikin palatseja ja löysi todisteita – vaatteita, koruja, ihmisten jäänteitä. Kävi ilmi, että vuosien ajan hän oli ottanut nuoria vaimoja, jotka olivat “kadonneet” heti hääyön jälkeen.

Šeik pidätettiin, ja hänen valtakuntansa romahti. Léa oli ainoa, joka jäi henkiin.

Uusi elämä varjon alla

Tänä päivänä Léa elää uudella nimellä jossain Euroopassa. Hän ei anna haastatteluja, ei käytä sosiaalista mediaa, ei palaa menneeseen. Mutta huhutaan, että hän kantaa yhä kaulassaan hopeista avainta – sitä samaa, joka melkein maksoi hänelle hengen.

Jotkut uskovat, että hän keksi koko tarinan. Toiset sanovat, että hän pelasti lukemattomia nuoria naisia. Mutta yksi asia on varma: tuo hääyö paljasti maailmalle, että rikkauden ja vallan takana voi piillä kuolettava pimeys.