Hänen elämänsä oli pitkään ollut tavallista, hiljaista ja huomaamatonta. Viktoria Smirnova, nuori nainen lempeällä luonteella ja vaatimattomilla unelmilla, työskenteli pienessä matkatoimistossa kotikaupungissaan. Hän haaveili rakkaudesta ja perheestä, tietämättä, että kohtalo kuljettaisi hänet maailmaan, jossa vallitsivat ylellisyys, valta ja vaaralliset salaisuudet. Kaikki muuttui sinä päivänä, kun hän tapasi hänet — Eduardon, arabimiljonäärin, jonka nimi kietoutui salaperäisyyteen ja vaikutusvaltaan.

Kohtaaminen, joka muutti kaiken

Eduardo oli liikematkoilla Venäjällä, kun hän näki Viktorijan. Hän ei ollut kuin muut naiset, jotka tavallisesti ympäröivät häntä: ei loistoa, ei teennäisyyttä. Vain luonnollinen kauneus ja ujo hymy. Miehelle se oli pakkomielle, naiselle uskomaton yllätys.

Eduardo alkoi valloittaa häntä lahjoilla, lupauksilla ja huomiolla. Vähitellen Viktoria alkoi uskoa, että hänen edessään ei ollut vain rikas mies, vaan ehkä myös se, joka voisi tuoda hänelle todellisen onnen.

Unelmien häät

Heidän häänsä Dubaissa nousivat vuoden kohokohdaksi. Kukat kaikkialta maailmasta, tuhannet valot, vieraita vaikutusvaltaisista piireistä. Kun Eduardo pujotti hänen sormeensa valtavan timanttisormuksen ja Viktoria, ääni väristen, kuiskasi: «Kyllä, tahdon», kaikki uskoivat todistavansa modernin sadun alkua.

Mutta kukaan ei osannut aavistaa, että tuo satu muuttuisi painajaiseksi alle vuorokaudessa.

Aamulla häiden jälkeen Viktoria löydettiin kuolleena.

Kuolema aamunkoitteessa

Talon täytti palvelijan kauhistunut huuto. Nuoren morsiamen ruumis makasi liikkumatta samassa huoneessa, jossa vielä edellisenä iltana vallitsi ilo ja rakkaus.

Virallinen selitys annettiin nopeasti: sydämen pettäminen. Liikaa stressiä, liian vahvoja tunteita, ehkä ilmastonvaihdos. Mutta läheisten mielestä selitys kuulosti liian helpolta, liian mukavalta.

Karmiva totuus

Kun hänen vanhempansa saapuivat Dubaihin, he saivat kuulla totuuden, joka sai heidän verensä jäätymään. Hänen verestään löytyi aineita, joita siellä ei olisi pitänyt olla.

Oliko kyseessä murha? Oliko hän saanut tietää jotakin, mitä ei olisi pitänyt?

Huhut alkoivat levitä. Eduardolla oli jo pitkään ollut maine hämäristä liiketoimista, vaarallisista liittolaisista ja vielä vaarallisemmista vihollisista. Oliko Viktoriasta tullut uhri salaisuuksille, joihin hän oli tahtomattaan astunut?

Vanhempien epätoivo

Äiti puristi hääkuvaa käsissään ja tuijotti hymyilevää tytärtään valkoisessa mekossa, kykenemättä ymmärtämään, kuinka elämä saattoi sammua yhdessä yössä. Isä, jämäkkä ja vakaa mies, toisti vain yhtä lausetta: «Tämä ei ollut sattumaa. Hän tiesi liikaa.»

Tarina ilman loppua

Tapaus suljettiin nopeasti. Totuus jäi rahan ja vaikutusvallan alle. Vanhemmille jäi parantumaton haava. Ystäville — ratkaisematon arvoitus. Yhteiskunnalle — vielä yksi tragedia, verhottuna loistoon ja kyyneliin.

Mutta yksi kysymys leijuu yhä ilmassa kuin varjo aavikon yllä: mitä todella tapahtui sinä kohtalokkaana yönä Viktorialle?

Vastaus pysyy lukittuna kultaisten palatsien seinien taakse, niiden vartioimana, jotka pelkäävät sen koskaan paljastuvan. Salaisuus, joka voi jäädä ikuisesti pimeyteen.